maanantaina, maaliskuuta 18, 2024

Kiinteistöverouudistus

Kiinteistöverouudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo muutaman vuoden. Petteri Orpon hallitus aika lailla jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus valmistelussaan pääsi.


Nykyisin kiinteistöt arvostetaan vuosikymmeniä sitten määritellyillä keskimääräisillä rakentamiskustannuksilla indekseillä tarkistettuina. Näin määritetyt arvot ovat etääntyneet kovasti todellisista käyvistä arvoista. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja uusia rakennustyyppejä on tullut käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmä ei ole enää oikeudenmukainen.


Kiinteistöveron tasoa ei ole tarkoitus kiristää. Kun verotusarvot uudistuksessa nousisivat, veroprosenttien vaihteluvälit puolestaan asetettaisiin siten, että kunnat eivät joudu kiristämään verotusta.


Rakennuksille määritettäisiin uudet verotusarvot, joita nimitettäisiin perusarvoiksi. Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos laatisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja  muista tiedoista johdetut aluekohtaiset ja vuosittain päivitettävät hinnat.


Uutta edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen nähden on se, että uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jotta muutokset pysyisivät kohtuullisina kiinteistönomistajille.

perjantaina, maaliskuuta 15, 2024

Kehysriihi

Kehysriihi eli kehysneuvottelu on vuosittain toistuva maalis-huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tänä vuonna kehysriihi ajoittuu aivan huhtikuun lopulle. Siihen kohdistuu myös kuntapuolelta tavallistakin isompi mielenkiinto. Viime vuonna kuntatalous oli keskimäärin hyvässä kuosissa. Mutta vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtion rahoitus kunnille on pienenemässä viidenneksen. Samaan aikaan kustannustaso jatkaa nousuaan.


Valtiontaloudessa etsitään lisää leikattavaa. Pienennetäänkö kuntien rahoitusta entisestään, vai jätetäänkö kuntatalous lisäsäästöjen ulkopuolelle? Kompensoidaanko kunnille viime syksynä ilmi tulleen sote-uudistuksen jälkilaskun vaikutuksia, ja jos niin miten? Saavatko kunnat täysimääräisen rahoituksen vuonna 2025 niiden vastuulle siirtyviin työllisyyspalveluihin? Rukataanko indeksitarkistuksia? Puretaanko byrokratiaa ja vähennetäänkö kuntien tehtäviä? Hyvinvointialueidenkin rahoituksen taso kiinnostaa kuntia, koska sillä on suora vaikutus kuntien toimintaan ja kuntalaisten elämään.

torstaina, helmikuuta 22, 2024

Työllisyysalue

 Valtioneuvosto päätti tänään liittää Kaskisten kaupungin Pohjanmaan työllisyysalueeseen. Näin Kurikka, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki ja Teuva muodostavat oman työllisyysalueensa. Päätös ei ollut yllätys. Kaskisilla ei ole yhteistä rajaa näiden muiden kuntien kanssa. Ministeri Arto Satonen totesi jo viime syksynä Kauhajoella vieraillessaan, että valtioneuvosto ei voi tehdä lainvastaista päätöstä.

torstaina, helmikuuta 01, 2024

Valmiussuunnitelmat

 Maanantai-iltana kunnanhallitus hyväksyi kunnan päivitetyt valmiussuunnitelmat. Kunnille on valmiuslaissa säädetty velvoite suunnitella keinot, joilla turvataan toimintoja erilaisissa häiriötilanteissa. Lähtökohtana on, että normaaliajan palvelutuotanto kyetään turvaamaan eri tilanteissa mahdollisimman pitkään.


Valmiussuunnittelu on osa varautumista, joka käsittää suunnitelmien laatimisen ohella niihin perustuvat etukäteisjärjestelyt, kuten esimerkiksi materiaalihankinnat, henkilöstön varaamisen ja kouluttamisen sekä muun toimintavalmiuden ylläpitämisen.


Mihin sitten varaudutaan? Kansallisessa riskiarviossa on määritelty, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Siellä on mainittuna monenlaisia häiriötilanteita informaatiovaikuttamisesta sotilaallisen voiman käyttöön. Etelä-Pohjanmaan alueellisessa riskiarviossa on 12 alueellista uhkamallia, mm. räjähde- tai kemikaalionnettomuus, kriittisen infrastruktuurin rakennuksen tulipalo ja pato-onnettomuus. Teuvan kuntakohtaisessa riskiarviossa mainitaan ensimmäisinä häiriöt sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa.

tiistaina, tammikuuta 30, 2024

Vapaakuntakokeilu 2.0!

Kuntien rooli on muuttunut merkittävästi, kun hyvinvointialueet hoitavat sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä sekava ja vinoutunut. Uutta parhaillaan valmistellaan. Kunnat saavat hoitaakseen työllisyyspalvelut ensi vuoden alusta. Normiviidakon purkua niin ikään valmistellaan.


Kolmisenkymmentä vuotta sitten Suomessa toteutettiin vapaakuntakokeilu. Kunnat saivat luvan kanssa toteuttaa uudistuksia omassa toiminnassaan. Poikkeuksia lain säännöksistä myönnettiin kokeilun ajaksi. Kokemukset olivat hyviä. Kunnallishallinto vetreentyi. Osa kokeilun aikana toteutetuista uudistuksista mahdollistettiin kaikille kunnille kokeilun päätyttyä.


Kokeilu on hyvä tapa kehittää uutta. Sitä voidaan tehdä ensin pienessä mittakaavassa kokemuksia keräten ja niistä oppien. Pöljistä ideoista luovutaan ja parhaita kehitetään edelleen. Tätä Suomen kunnat tarvitsisivat nytkin.

torstaina, tammikuuta 25, 2024

Kyläkuva

 Teuvan kirkonkylässä on monia kiinteistöjä, jotka kaipaavat kunnostamista. Osassa niistä on toimintaa, osassa ei. Monen kiinteistönomistajan kohdalla ei ole resursseja tehdä kunnostustöitä, vaikka tahtoa löytyisikin, erityisesti jos kiinteistöllä ei ole mitään tuottavaa toimintaa. Varsinkin asemakaava-alueella kiinteistön omistavalla on myös velvollisuuksia pitää kiinteistönsä kunnossa ja tonttinsa siistinä. Tällä on iso vaikutus taajaman yleisilmeeseen ja viihtyisyyteen. Teuvalla näitä asioita valvoo viranomaislautakunta.


Aion ehdottaa, että lautakunta tarttuisi asiaan aiempaa tarmokkaammin. Mitään jyrkkää suunnanmuutosta en ole ehdottamassa, vaan sitä että asiaa nostetaan aktiivisemmin esille. Mielestäni myös jotain pientä tukimuotoa julkisivujen ehostamiseen voitaisiin valmistella. Yhteiseksi iloksi.

keskiviikkona, joulukuuta 20, 2023

Otto Syreenin talo

 Siis vanha kunnantalo. Talo on ollut tyhjillään muutaman vuoden. Ei kuitenkaan kylmillään, peruslämmöt ovat olleet päällä. Teuvalaisen kulttuurin tuki on ansiokkaasti vetänyt kaksi hanketta, joissa on taustoitettu talon historiaa, selvitetty kuntoa ja haarukoita mahdollista tulevaa käyttöä. Hankkeet ovat myös järjestäneet yleisötilaisuuksia, ja mielenkiintoa taloa kohtaan on ollut.


Talo on merkittävä Teuvan katukuvassa. Sillä on myös suurta kulttuurista merkitystä. Monella teuvalaisella siihen liittyy erilaisia muistoja. Talon kunnostus ei ole ihan halpa operaatio. Jotta se kannattaisi kunnostaa, sille pitäisi olla mietittynä käyttötarkoitus ja kannattavuus. Vähintään se tarvitsee veturitoiminnon, joka sitten vetää mukanaan muita toimijoita. Tilannetta tietysti hankaloittaa se, että kirkonkylässä on hyvä joukko muitakin tyhjiä toimitiloja.


Parikymmentä vuotta sitten Teuvalla syntyi yhteinen ponnistus, jolla Orrela kunnostettiin nykyiseen asuunsa. Ehkä nyt olisi seuraavan yhteishankkeen vuoro. Kunta on varannut ensi vuoden talousarvioonsa 100 000 euroa, jolla on tarkoitus purkaa sisältä vanhoja rakenteita, tehdä kiireellisiä korjauksia, jotta talo ei pääse huonompaan kuntoon, ja suunnitella peruskorjausta.