maanantaina, elokuuta 07, 2017

Kriisikuntamenettely

Valtiovarainministeriö on todennut Teuvan kunnan Kuntalain uusien säännösten mukaisesti ns. kriisikunnaksi. Teuvan kunnan talouden tunnusluvut alittavat valtioneuvoston asettamat raja-arvot vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksissä.

Tämä tarkoittaa taloudellisen selvitysmenettelyn aloittamista. Selvitystä varten asetetaan arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Lisäksi valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Valtiovarainministeriö ehdottaa arviointiryhmän puheenjohtajaksi Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmiä. Valtiovarainministeriön edustaja olisi neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen. Teuvan kunnanhallitus nimeää edustajansa ensi maanantaina 14.8.

Tarkoitus on, että selvitys laaditaan 16.2.2018 mennessä. Selvityksessä tutkitaan kunnan edellytykset turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut

keskiviikkona, kesäkuuta 14, 2017

Uusi hallitus kokoontuu

Ei se Sipilän uusvanha, vaan Teuvan kunnanhallitus juhannusviikolla.  Esillä on pitkä lista järjestäytymisasioita sekä edustajien valintoja eri yhteisöihin. Tarkoitus olisi saada myöskin ratkaisu Äystön päiväkotiin ja katuvalaisinten hankintaan. Kunnan omistamien yhtiöiden yhtiökokouksia evästetään. Iltakoulussa puhutaan takuuvarmasti säästöistä ja tulevan kuntastratregian laatimisesta.

tiistaina, toukokuuta 30, 2017

Toteutuuko yhdenvertaisuus?

Kun palveluja kootaan isompien järjestäjien hartijoille, perusteluna on usein kansalaisten yhdenvertaisuuden saavuttaminen palvelujen saatavuudessa. Näin muun muassa valmisteilla olevassa suuressa sote-uudistuksessa.

Päivän aviisit kertovat, miten yhdenvertaisuus toteutuu poliisipalveluissa. Hädässä kansalainen joutuu Etelä-Pohjanmaalla odottamaan poliisia 43 % pitempään kuin Pohjanmaalla. Siis yhteisen poliisilaitoksen alueella. Ja tämä on vain keskiarvo. Seinäjoen keskustassa poliisi lienee paikalla aika paljon nopeammin kuin Teuvalla tai Evijärvellä. Totta kai maantiede asettaa aina omat rajoitteensa, mutta paljonko on kohtuus?

perjantaina, toukokuuta 12, 2017

Lisähaastetta

Ensimmäiset laskelmat ensi vuoden valtionosuuksista ovat valmistuneet. Ne ovat surkeaa luettavaa maaseutukuntien osalta. Teuvan menetys olisi noin 0,8 miljoonaa euroa. Kun kurottavaa taloudessa on muutoinkin noin 1,5 miljoonaa, on tämä kyllä aika kova paukku!

torstaina, toukokuuta 11, 2017

Kohti uutta valtuustokautta

Teuvan kunnan talous on ollut alijäämäinen jo usean vuoden ajan. Tilannetta on yritetty korjata usealla säästöpaketilla, henkilöstön lomautuksilla ja irtisanomisilla. Tulostakin on syntynyt, sillä oman toiminnan menot on saatu pysymään kurissa, monin paikoin myös laskemaan.

Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt. Eero Laesterä selvitti Etelä-Pohjamaan liiton toimeksiannosta maakunnan kuntien talouskehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 (9 vuodessa siis) Teuvan kunnan menot ovat kasvaneet 9,6 miljoonaa euroa. Tästä kasvusta sote-menojen osuus on ollut 9,1 miljoonaa ja kunnan muiden toimialojen 0,5 miljoonaa. Tämä kuvannee hyvin menopuolen kehitystä. Viime vuosina verotulojen kehitys on veronkorotuksista huolimatta ollut heikkoa.

Ongelma on siis ollut tiedossa, niin palkollisten kuin päättäjienkin. Asian eteen on tehty töitä, mutta se ei ollut riittävää. Toisaalta on haluttu säilyttää palveluja  ja toimia palveluja tarvitsevia kohtaan vastuullisesti.

Kun kuntavaalien alla tilintarkastaja teki sen, mikä hänen tilntarkastajana kuuluukin tehdä, eli nosti asian tarkastusmuistiossaan esiin, sähköistyi vaalikeskustelu. Siihen keskusteluun en halunnut osallistua, koska siihen niin vahvasti kytkeytyi taistelu valtuustopaikoista. Ja koska minun näkökulmastani mitään ratkaisevaa uutta ei ollut tapahtunut.

Teuvalla poliittinen päätöksenteko on mielestäni sujunut jouhevasti. Vaalit ja uhka kriisikunnaksi joutumisesta muuttivat tilannetta. Päätöksenteko jossain määrin lamautui, Osaltaan tämä näkyy vaikeudessa löytää neuvotteluratkaisu keskeisten kuntapäättäjien valitsemiseksi.

Toivon neuvottelujen onnistuvan, koska se antaisi hyvän lähtökohdan uudelle valtuustokaudelle. Eripuraan juuri nyt ei ole varaa. Olemme ottamassa isoa loikkaa päätöksentekokulttuurissamme siirtymällä valiokuntamalliin. Sen toteutus tarvitsee voiteluaineekseen suuren määrän luottamusta. Tätä huomattavasti suurempi haaste on kuitenkin taloudellisten vaikeuksien voittaminen ja kriisikuntaprosessissa teuvalaisten edun ajaminen.

No, entä se kohistu kuntaliitos? Näen sen varteenotettavana vaihtoehtona, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Itsenäisenä kuntana jatkaminen vaatii joka tapauksessa kipeitä leikkauksia palvelutarjontaan.

torstaina, huhtikuuta 27, 2017

Valtuuston itsearvio

Vanha valtuusto piti viimeisen kokouksensa maanantai-iltana. Kauden päätteeksi valtuutettuja oli pyydetty arvioimaan mennyttä kautta, toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Pari poimintaa.

Valtuuston toimintakulttuurin osalta näyttäisi, että päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen ja tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa. Petrattavaa olisi siinä, miten strategia ohjaa päätöksentekoa, ja miten yhteisiin pelisääntöihin sitoudutaan.

Valmistelun osalta viranhaltijoiden tekemiä päätösehdotuksia pidetään selkeinä. Lisätietoakin tuntuisi tarvittaessa saavan. Sen sijaan tiedottamisessa kuntalaisille on kehitettävää.

Valtuutetun työssä tärkein työskentelytapa näyttäisi selkeästi olevan oman valtuustoryhmän kokous. Samoin lähetekeskustelut, iltakoulut ja seminaarit ovat tärkeitä.

Tärkeitä asioita tulevalla valtuustokaudella kyselyn mukaan ovat mm. talouden tasapainotus, sote ja elinkeinojen kehittäminen.

maanantaina, huhtikuuta 10, 2017

Vaaleista

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia teitä, jotka olitte mukana tekemässä vaalityötä Teuvalla! Panoksenne on demokratian toteutumisen kannalta tärkeä. Äänestysprosentti oli Teuvalla lähes 10 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Se on hieno aktiivisuuden osoitus. Lämpimät onnittelut kaikille valituksi tulleille!

Uudessa kesäkuussa kokoontuvassa valtuustossa on 12 uutta valtuutettua. Vaihtuvuus on melkoinen, 44 %. Nykyisen kunnanhallituksen jäsenistä yli puolet ei istu uudessa valtuustossa. Osahan ei lähtenyt enää ehdokkaaksi, osa ei tullut vaalissa valituksi. Muutoksia on siis luvassa myös kunnanhallituksen kokoonpanoon.

Kaikille uuden valtuuston jäsenille on luvassa tärkeä vaikuttamisen paikka. Valiokuntamalliin siirtymisen myötä valtuusto käytännössä jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan. 9 jäsentä pääsee kunnanhallitukseen, 9 hyvinvointivaliokuntaan ja 9 yhdyskuntarakennevaliokuntaan. Valtuuston varapuheenjohtajat toimivat valiokuntien puheenjohtajina.

Vanha valtuusto kokoontuu vielä yhteen kokoukseen 24.4. Mutta jo huomenna valtuustoseminaarissa vanha valtuusto arvioi mennyttä kautta ja antaa eväitä uudelle valtuustolle tulevan strategian pohjaksi.