JikSu

Tuo yllä oleva lyhenne ei ole ihan virallinen. Kahden seudun kuntajohtajat kokoontuvat parin kuukauden välein pohtimaan yhteisesti kiinnostavia ja vaikuttavia asioita. Mukana yhteistyössä ovat Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka (JIK-alueen kunnat) sekä Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva (Suupohjan alueen kunnat). Näillä kunnilla on paljon yhteistä, vaikka merkittäviä erojakin löytyy. Olemme keskustelleet mm. ensihoidosta (suomeksi: sairaankuljetus), toisen asteen koulutuksesta, elinkeinoasioista ja tietysti kuntarakenneuudistuksen etenemisestä.

Silloin kun nämä seitsemän kuntaa löytävät yhteisen kannan maakunnan keskeisiin kehittämisasioihin, on tuolla näkemyksellä yksittäistä kuntaa huomattavasti suurempi vaikutusarvo. Siksi pidän tätä orastavaa yhteistyötä tärkeänä. Tänään tapasimme toisemme Isojoella ja mm. päivitimme tietomme toistemme keskeisistä hankkeista.

Väestökehitystä

En haluaisi synkistellä mutta; töitä riittää Suupohjan alueen kehittämisessä. Suomen Kuvalehden viime viikon jutun mukaan valtio suunnittelee alueellemme viiden kunnan liitosta: Kauhajoki, Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva. Ennakkotietojen mukaan näiden viiden kunnan yhteenlaskettu asukasluku laski viime vuonna lähes 300 henkilöllä. Toisaalta pienikin voi ponnistaa, sillä Karijoki oli alueen ainoa kasvukunta. Sen väkiluku sinnitteli 6 henkilön verran plussalle.

"Salainen kuntakartta"

Suomen Kuvalehti julkaisi tänään ilmestyneessä numerossaan kuntakartan, jonka se väittää olevan esitys, jonka ministeriö aikoo helmikuussa julkaista uudesta kuntajaosta. Valtiovarainministeriö on tänään kiistänyt, että kyseessä olisi lopullinen esitys.

Suuntaa tuo kartta kuitenkin näyttänee. Se on ennakkotietojen perusteella aika lailla odotetettavissa ollut versio. Kuntien määrää vähennetään rajusti nykyisestä 336:sta noin 70:een. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjokeen liittyisivät Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi ja Isokyrö. Meidän alueellamme yhteisen kunnan muodostaisivat Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Karijoki.

Esitys johtaa äärimmäiseen vallan ja hyvinvoinnin keskittämiseen. Muodostetaan tavattoman isoja keskuskaupunkeja. Niille keskitetään laajaa väestöpohjaa vaativien palvelujen tuotanto, samoin kehittämisresurssit. Reuna-alueiden kuntia niputetaan yhteen toisen luokan torppareiksi, jotka ostavat palveluja uusilta uljailta keskuskaupungeilta. Maaseudun osa tässä uudistuksessa on mopen osa.

Ei tupata, jos ei tykätä

Kuntalaisten kuulemistilaisuudet on nyt sitten kuntarakenneselvityksen osalta pidetty. Terävintä keskustelu oli Kurikassa. Siellä teuvalaisten motiiveja tivattiin. Meillähän ei ole muita tarkoitusperiä, kuin selvittää itsellemme tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Tässä vaiheessa kuntarakenneuudistusta tunnutaan eri tahoilla miettivän ikään kuin mahdollisia seuraavia siirtoja. Jos kunnat A ja B yhdistyvät, syntyykö riittävän iso ja elinvoimainen peruskunta, vai liitetäänkö sekin vielä kuntaan C tai kuntaan D. Hyvä näitä on miettiä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman hyvä lopputulos, toimiva ja järkevä yhteiskuntarakenne pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Kurikasta vielä: Kurikan kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt lähteä mukaan meneillään olevaan selvitykseen. Mahdollisesta liitoksesta tai liitoksen tekemättä jättämisestä päättävät sitten keväällä asianomaisten kuntien valtuustot. Katsotaan nyt sitä ennen selvityksen lopullinen tulos ja ministeri Virkkusen karttaharjoitus.

Kysymyksiäkin jäi

Eilinen kuntalaisten kuulemistilaisuus Orrelassa sujui rakentavassa hengessä. Kuntaliitosvaihtoehtojen pohtiminen on monenlaisia tunteita ja ajatuksia pintaan nostava aihe. Muutes; kyllä päätöksenteossa pitää tunnettakin mukana olla - tunnetta ja viileää harkintaa pitää olla sopivassa suhteessa, niin hyvä tulee. Joka tapauksessa teuvalaiset näyttivät jälleen, että vaikeistakin asioista osataan keskustella asiallisesti ja maltillisesti.

Selvityksiä on tehty paljon, kuten tilaisuudessa kävi ilmi. Tietoa niistä on nettisivuillamme. Eilisen tilaisuuden materiaalia voi noutaa myös paperilla kirjastosta ja kunnan yhteispalvelupisteestä.

Joitakin varsin keskeisiä kysymyksiä on kuitenkin vielä ainakin osittain auki. Kurikka-vaihtoehdossa teuvalaisten kannalta on hyvin olennaista, miten lääkäripäivystys järjestetään. Seinäjoen sairaalanmäellä sijaitseva Y-talo on realistinen vaihtoehto yöaikaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin pitäisi avun löytyä lähempää. Vieläköhän Teuva-Jurva -akselilla voisi tässä yhteistyö toimia? Selkeää kannanottoa kaipaamme edelleen myös siihen, missä mitassa ja millä painotuksilla Teuvan vuodeosastoa kehitetään.

Kummankin kumppaniehdokkaan osalta haluan kuulla, miten vahvasti ne sitoutuvat Teuvan pitkään välttämättömien investointien listaan. Samoin olennainen kysymys on, miten Teuvan alueen elinvoimaa uudessa kunnassa kehitetään. Miten käy Teuvan yritystuille ja lapsiperheiden etuuksille?

Neuvoteltavaa on siis vielä tässä alkuvuodenkin osalla. Työ on kuitenkin hyvässä vauhdissa, ja näihinkin kysymyksiin varmaan vastaus lähiaikoina löytyy.

Tapani Myrsky

Tänään johtoryhmän kokouksessa kokosimme Tapani- ja Hannu-myrskyjen tuomia kokemuksia ja palautetta. Parannettavaa on. On ensiarvoisen tärkeää, että sähköyhtiöt ja teleoperaattorit varautuvat poikkeaviin sääilmiöihin nykyistä huomattavasti paremmin. Elinkeinoministeri onkin ryhtynyt asiassa ripeisiin toimiin.

Eniten voimme vaikuttaa omaan toimintaamme. Valmiussuunnitelmat päivitetään nyt saatujen kokemusten pohjalta. Kunnan ja liikelaitoskuntayhtymän yhteistyötä hiotaan. Varavoimakoneita hankitaan lisää. Erillinen suunnitelma tulee laatia siitä, miten varmistetaan niiden yksinään asuvien vanhusten hyvinvointi, jotka eivät ole säännöllisen kotipalvelun piirissä.

Monien kuntalaisten kohdalla sähkökatko venyi kohtuuttoman pitkäksi, ja siitä aiheutui monenlaista haittaa ja harmia. Palvelut kunnan laitoksissa ja palvelukodeissa pystyttiin turvaamaan kohtuullisen hyvin. Kiitos henkilökunnan ripeän ja osaavan toiminnan.